"Puoli lasta poapohos, toini ristimoamohos."
Poapoksi pyydetty ei saa kieltäytyä, sillä se on niin arvokas, "kallis" toimi. Jopa pitäisi mennä niin kiireesti, että "puoli jalkoa kengässä, toinen kengättä."
Synnyttäminen toimitetaan tavallisesti läävässä ja useinkin lammaskarsinassa, joka on "aivan niinkuin sitä varten". Siellä on lämmin talvellakin, ja sinne saavat synnytysliat jäädä. Synnyttävät eräät kyllä nykyään pirtissäkin ja gornitsassa. Mutta monesti tapahtuu kesäiseen aikaan synnyttäminen myös metsässä, joko lehden riivinnässä taikka heinäniityllä oltaessa, usein myös järvellä kalalla oltaessa taikka kalasaunalla, jopa joskus talvellakin kalanpyynnissä järven selällä jääverkkoja kokemassa. Useasti ovat lapsensaajat yksinään synnytyshetkellään, ja pitäisikin silloin olla yksinään. Lapsi pitäisi saada niin huomaamatta, "salakkah", ettei kukaan, varsinkaan miehet, siitä tietäisi, ennenkuin se on syntynyt. Sen helpommaksi käy silloin lapsensaanti. Siksi pistäytyvätkin vaimot kaikessa hiljaisuudessa lammaskarsinaan ja palaavat sieltä pienen itkevän tulokkaan kanssa. Mutta jos on vaikeat lapsensaannot, silloin täytyy ilmoittaa asia muille, jotta tiedetään olla apuna. Synnyttäessään on vaimo maassa polvillaan ja nojaa ryntäillään johonkin käsien alle asetettuun korokkeeseen.
Synnyttäessä on avattava kaikki napit vaatteissa sekä umpisolmut, ja palmikot on riitsittävä hajalleen. Sillä umpitukkaisena ja vaatteet napitettuina on synnytys vaikeampi, ja se voi aiheuttaa, että lapsestakin tulee huonopuheinen eikä se rupea niin ruttoon pakajamaan. Mutta vyölle on paljaalle iholle kiinnitetty miehen tuppivyö (ei tuppea) miehen tietämättä, vieläpä vanhaa nuotanpoven latvaa. Jo jonkin aikaa ennen synnytystä on vaimo niitä salaa kantanut sekä pitänyt, niinikään salaa, vasempaa hiuspalmikkoaan hajallaan lakin alla ohimollaan. Siitä ei kukaan tiedä eikä osaa vahingoittaa synnyttäjää eikä syntyvää.
Mutta kun synnyttäminen on vaikea ja käy kovin pitkälliseksi, ovat poapot ja muut apuna, ja silloin käytetään monen monituisia keinoja sekä tapoja, loitsuja ja taikoja.
Niinpä otetaan leipätaikinasta palanen kolmesta kohden, niistä leivotaan kaksi rieskaa, jotka uunin jouduttua hiilille uunin suussa paistetaan; niitä sanotaan rehennysrieskoiksi. Ne kierretään vajojen, rappusten kolmannen askelman ympäri kolmesti, kaksi kertaa myötäpäivään, yksi kerta vastapäivään. Kun sitten rieskat syötetään lapsensaajalle, on synnyttäminen helpompi. Mutta jos tämä keino ei auta, noudetaan rannasta vettä synnyttäjän miehen vasemman jalan kengällä. Vesi lämmitetään ja valetaan läpi kolmesta oven sakaran reiästä, sitä annetaan vaimolle kolme ryyppyä ja häntä valellaan sitten samalla vedellä. Tämä temppu on vielä tehoisampi, jos valettaessa on asetettu vaimon pään yläpuolelle tammahevosen länget vastahakaan, patjapuolet ylöskäsin, rinnus avattuna. Ellei tästäkään ole apua, käydään riihen perästä kolmas laihopartinen sekä periseinän raosta kolme jyvää. Sitten haetaan rannasta vettä, veistetään riihenparresta kolme lastua, yksi paikastaan, ja ne pannaan veteen, joka kiehautetaan samasta parresta pilkotuilla puilla. Sen jälkeen lasketaan vielä vesi kolme kertaa pirtin savutorven lävitse; joku kiipeää katolle kaatamaan, toinen pitää astiaa alla. Riihen seinästä otetut jyvät annetaan lapsivaimolle suuhun, sitten hänen on juotava päälle kolme kulausta tätä vettä, jolla vielä lopuksi valellaan vaimoa ja loitsitaan:
"Ken lienöö katehin katshon, silmin kieroin keksin? Kenen ollet mielin smietinnöissä, ajatuksin arveluissa, kielet, mielet kotih, ajatukset alla vyön! Onnakko silma on sijottu sijarikoilla — pantu naisen palmikoilla? Vain kun peäsnen peästämäh. selkien selittämäh, kyllä peäset päästämättä, selkiet selittämättä, keriet kerittäjittä. Ken lienöö siton, se selittäköh! Oi ukko, ylijumala, voari vanha taivahaini, taivahallini jumala, tuo miekka mieluhini käteheni oikiehe, jolla liiat leikkoalen, kaikki pahat pois panen. Ukko pilvien pitäjä, hattarojen hallitsija, tuo'os kultani kurikka käteheni oikiehe, revi reikä reppänäksi niinkuin ilman ikkunaksi, käyvä suuren, käyvä pienen, kulkie vähäväkisen. Ota luukku luhtin suilta, takasalpa pois porota, peästä mailla matkamiestä, pikkusormista pihalla! Neitsyt Moarie emoni, rakas äiti armollini, koprin helmas kokuo, käsin keäri voatteheis, riehto aituja revitä, viieltä vitshasväliltä. Tule tänne tarvittaissa, käy tänne kutshuttaessa! Ei tänne kutshuta syyttä, ei tahota tarpehetta, kun asjoih avullisih, töihe tarpehellisih. Tuo viikate Virosta käteheni oikiehe, millä neien sivuja sivellä, käyvä suuren, käyvä pienen, kulkie vähäväkisen. Pois poikani povesta, lapsi vaimon lantehesta niin kiukoin kirvokkah, kuin vesi kiukoasta kirpuou, eli vesi korvosta koatuu. Neitshyt Moarie emoni, rakas äiti armollini, tuo sie kiiskiltä kinuo, matikalta nuljuksie, kontin kielellä lipuo tämän pulman purkajaksi, rietteien revittäjäksi, kivun kiinniottajaksi, ylitse katehen mielen, hyvänsuovan mieltä myöten, pahansuovan päitshe mielen. Jumala peästä kahta huonuo erilläh, kuun tieten, päivän tieten, imehnisten tietämättä!"
Synnytyksen pitkästyessä valmistetaan väkivesiä monella muullakin tavalla. Lasketaan vettä käärmeen ketun lävitse, pissalin[pyssy] lävitse, umpipuun lävitse, loukkoskammin lävitse, kolmen skeäkän[ovenvedin] lävitse, pöydän jaloista, rukin rullanrauvoista [rukin nukkahaarukka] ja kylyn kiukaasta. Kylyn kiukaan läpi valeltaessa asetetaan kiukaalle kivien väliin kaivettuun reikään vasta tyvelleen, side irroitettuna, ja siitä vastan lävitse vesi kolmesti vuodatetaan. Kaikkia näitä vesiä käytetään, kuten riihenparsivettäkin: juotetaan ja valetaan loitsujen kera.
Kun vaimo riisuutuu valettavaksi, ei hän saa ottaa vaatteitaan ylöskäsin pään ylitse, vaan alaspäin jalkojen kautta. Sitten on synnyttäminen helpompi.
Mutta kun ei apua tahdo tulla, voidellaan vaimon peräosia mer'ajulla. Taikka voi joku hyökätä äkkiä sisään "kiivahalla luonnolla" ja "pelästyttää" lapsensaajan sanoa paukauttaen jonkin kamalan tapauksen, jonkin oman keksimänsä valheen. Kun synnyttäjä siitä pelästyy, tapahtuu asian kehitys nopeammin. [Nykyään isä toisinaan perillisensä tuloa odotellessa panee samovaarin kiehumaan ja keitonkin tulelle ja kehoittelee tulijaa: "Ku lienet miehenpuoli, ni kiirehi yksillä ruoilla ta tshäijyillä!"]