"Isä kenkää, äiti sukkaa, hako jalkaan pistää!"
Tällaisten hylättyjen kiveliön raukkojen sielut tulevat toisinaan painajaisina kyläpaikkoihin etsimään pyhän kasteen saaneelta kansalta lepoa ja apua. Samoin myöskin kesken saatujen, metsään taikka muualle siunaamattomaan maahan heitettyjen lasten heikkojen turvattomien sieluraukkojen täytyy liikkua painajaisinakin. Monet vanhat ihmiset ovat joutuneet lapsipainajaisen kiusattavaksi. Niinpä Mattilan Karuliinaakin Muoniossa tuli kerran painamaan pieni "oikein traasuinen poika-sikiö", joka katosi vasta sitten, kun Karuliina sai sanotuksi:
"Jesus siunakhon minua, ja pahat pois matkoihinsa!"
Kittilän Sirkan eukkoa niinikään rasitti pikkuinen sikiö, jonka eukko otti kiinni, kysyen: "Mikä sie olet?" Ja se oli siunaamaton, pois heitetty lapsi, jonka osana oli "lentää ja tehä pahaa ihmisille".
Monesti myöskin uskottomana kuolleen ihmisen "rauhaton sielu eli henki" paneutuu painajaiseksi, tulee kyliin ja laskeutuu navettaan lehmän selkään lepäämään taikka menee talliin hevosella ratsastamaan, uskaltaapa pirttiinkin ahdistamaan nukkujaa. Monta kertaa onkin nähty, kun on pimeässä menty navettaan, "ihmisen mallisen" kyöpelin keikkuvan lehmän selässä. Rauhattomalla, vaivatulla sielulla "on somempi siinä viettää aikaansa kuin aina olla liikkeellä, ja siinäkin ottaa synneissään helpponsa". Kittilässäkin muuan "isäntä-raukka" kävi aina öisin hevosellaan ratsastamassa, niin että elukka oli aamulla valkeassa vaahdossa. Kerran meni renki yöllä talliin ja näki isännän kahdareisin istuvan hevosen selässä. Renki karjaisi:
— Sinäkö, perkele, tääll' olet, vaikka olet kuollut?
Isäntä-raukka lähti laukkomaan kirkkomaata kohden ja renki perässä manaten:
— Kyllä mie sinut, kun sie, rietas, kuollut olet…
Isäntä katosi arkkuunsa, mutta renki avasi arkun ja roivasi ruumiin suulleen, pistipä vielä suuren puukon sen lävitse. Eikä mies enää tullut kiusaamaan hevosta.
Eläväkin ihminen saattaa tulla painajaiseksi. Varsinkin "vaimonpuoli, kun se ajattelee miehen päälle, että hänen pitäis tuo saaha, tulee painamhan yöllä". Mutta kun mies panee peitteekseen naisen hameen taikka vyöliinan, ei painajaisnainen rohkene tulla kiusaamaan. Muonion Kutunivan isäntää, kun hän nukkui yksinään, painajainen aina vaivasi, mutta kun hän makasi emäntänsä selän takana, ei rienaaja uskaltanut yrittääkään. Saattaa myöskin mies tulla naista ahdistamaan. Vanha Posti-Iisko köppänäkin Kolarissa tuli kerran kiusaamaan Koivuniemen muoria, niin että "oli niinkuin liekissä koko huone", eikä muori voinut edes isoa varvastaankaan liikuttaa, sati sitten antaa ääntä, että olisi saanut painajaisen pakenemaan.