Viikon perästä pastori tuli jälleen. Kaunis oli syksyinen ilta, tähdet tuikkivat taivaalla, ja pastori istahti Beatan kanssa jasmiini-majaan. Pastori nosti viimein kätensä ylös ja lausui:
— "Neiti Beata!"
— "Herra pastori!"
— "Minä katselen noita tähtiä."
— "Ja minä katselen myös."
— "Ja minä ajattelen, miks'ei minun nimeni ole Beatus."
— "Miksi niin? Teidän nimenne on Moses, ja se on hyvin kaunis," sanoi neiti.
— "Kiitos! Mutta Beatus merkitsee: autuas. Minä tahtoisin olla autuas!"
— "Kuinka ihana ajatus!"
— "Niin! Ja Beata merkitsee myös: autuas. Ja silloin taivaan tähdet näkisivät tässä kaksi autuasta ihmistä."