— "Kiitos! kyllä minä voin hyvin, se tahtoo sanoa minä en voi yhtään hyvin, se tahtoo sanoa minä voisin oikein hyvin, jos minä voisin…" ja nyt hän sekaantui taas ja pudotti maahan uuden huopahattunsa.
— "Olettepa hajamielinen tänään."
— "Niin, minun ilmoituksessani on sydän, se tahtoo sanoa minun sydämmessäni on … ymmärrättehän, herra kreivi?"
— "Ymmärrän. Se tahtoo sanoa, minä en ymmärrä ollenkaan. Mutta jos teillä on jotain sanomista, niin olkaa hyvä ja puhukaa rohkeasti vaan, herra pastori," sanoi kreivi ystävällisesti.
Tämä rohkasi nuoren sielunpaimenen mieltä ja hän alkoi:
— "Herra kreivi! Paavali sanoo: parempi on…"
— "Niin, kyllä hän sanoo niin."
— "Kuinka? Tiedättekö te, mitä Paavali sanoo?"
— "En tiedä tarkoin, mitä Paavali sanoo, mutta minä arvaan, mitä Moses tahtoo sanoa Paavalin sanoilla. Kreivinna on puhunut minulle kaikki."
Voi kuinka iloinen oli nyt pastori, kun kuuli tehtävänsä jo tehdyksi! Tuntui hänestä kuin olisi taakka pudonnut hänen hartioiltaan. Koko viime yön hän oli viettänyt unetta, ajatellen vaan, mitenkä saisi asiansa oikein esitellyksi. Ja nyt oli jo kreiville koko asia tunnettu; kreivinna oli siis käynyt miestänsä ennakolta valmistamassa: tuo hyvä kreivinna, joka oli todistanut jasmiini-majassa kahden autuaan sielun rakkauden! Nyt oli pastori rohkea.