— "Eläköön!" huusi koko vesiketju ylhäältä hamaan alas asti.
Sillfors kasvoi päätänsä pitemmäksi. Hän oli päivän sankari. Skobelew — mitä oli sinun maineesi Sillfors'in maineen rinnalla!
* * * * *
Vähitellen oli päästy jo niin pitkälle, että tulelta oli mahti mennyt. Ulkohuone-rivi oli palannut jo melkein maata myöten. Päärakennus oli saatu pelastetuksi. Äsköisestä myrskystä oli jäljellä vaan maininki enää.
Pormestari oli ennättänyt riisua Gustavan sadekapan ja saanut oman palttoonsa sekä toiseenkin jalkaan saappaan. Tämä oli hänen ystävänsä, vanhan postimestarin ansio. Pelastettujen tavarain joukossa oli viimeksi mainittu pengannut niin kauan, että oli vihdoin saanut mitä tarvittiin ystävänsä pukemiseen "ihmiseksi", niinkuin hänen sanansa kuuluivat. Pormestarin ympärillä kiehui tuttavia ja ystäviä, jotka valittelivat hänen onnettomuuttansa. Jok'ainoalle kertoi pormestari tulipalon alun, kuinka hän oli rauhallisesti istunut huoneessansa, kuinka Gustava oli tullut sisään ja niin edespäin, ja lopussa riemulla näytti Sitnikow'in tärkeitä papereita.
Ja ystävillä ja tuttavilla oli myös kertomista. Kukin koetti noin hienolla tavalla huomauttaa, kuinka hän oli ensimmäisenä nähnyt savun ja sanonut vaimolleen, että mikähän savu se pormestarin talosta oikeen nouseekaan. Kuka antoi ymmärtää hienosti, hyvin hienosti, että Punikkia ei olisi kukaan muistanut, ellei hän olisi sanonut Lindgren'ille että mahtaakohan se lehmä vielä olla siellä. Toinen taas haasteli, että ellei hän olisi saanut kiinni siitä palavasta hirrestä, niin tiesi miten Muttilaisen olisi käynyt. Sormet oikein paloivat. No vähät sormista, paranevathan. Kolmas tiesi, että pumppu ei ottanut käydäkseen ensi alussa, mutta eihän se ollut kummakaan, kun iso mutteri ei ollut oikein kiinni: se falskasi. Ja heti kuin hän sai mutterin ruuvatuksi kiinni, niin pumppukin kävi. Neljäs ilmoitti huomanneensa, että Komosen katto oli syttynyt. "Minä sinne kuin ilves, otin ämpärin vettä ja oravana katolle" … ja niin edespäin.
Aptekari Nordman katsoi nyt velvollisuudekseen myöskin jollakin tehokkaalla tavalla ottaa osaa sammuttamiseen.
— "Kuuleks!" sanoi hän pienelle pojalle, "tiäräks sinä se apoteki?"
— "Kah! Miks'en minä sitä tietäis!"
— "No mene sitt se apotek ja sano se minä trenki, se minä Jussi, ett se pane Loke valja ja aja olutbryggeri ja tuo kolm kori oltta."