Aironen (kerkeästi). Niin juuri kirkkoon, juuri kirkkoon. (Itsekseen.) Huh!
Arvelin (itsekseen). Tyttö näyttää olevan vähän hajamielinen, mutta erinomaisen solakka, ja äänikin semmoinen sointuva. Paha vaan, että silmälasini jäivät hotelliin. (Ääneen). Te olette luultavasti, majorin…
Aironen. Niin juuri… hänen…
Arvelin. Hänen…
Aironen. Hänen…
Arvelin. Hänen ottotyttärensä.
Aironen. Aivan niin, hänen ottotyttärensä.
Arvelin. Täydellä valtakirjalla.
Aironen. Teillä on erinomainen arvaamisen lahja.
Arvelin (yhä ystävällisemmin). Ja siksi uskallatte olla vähän vallaton.