silloin nouskaa sieltä verkalleen ja katsokaa minuun, niinkuin kuollut katsoo.
Pellonpää (tuolin takana). Jaa kuollutko? Eihän ne vainoot mitä kaho.
Aironen. Mutta haamut katsovat, ja te olette juuri haamu.
Pellonpää. Jaa minäkö?
Aironen (yhä kiivastuen). No mutta olkaa, hyvä ystävä, nyt ääneti ja kuunnelkaa!
Pellonpää (tuolin takana). Kyllä teä nyt on sitä vihon viimeistä, mutta kun neät se mielenloatu… niin minkäs sillen nyt soa? (Istahtaa lattialle.) Äh-häh!
Aironen (kuin edellä). Vaiti nyt!
Pellonpää. Ols vai ny, sanoi Porilainen.
Aironen (kuin edellä). Nyt se alkaa. (Deklamoi:)
Hoi, viinaa, sarkka täyteen!
Nyt koko seuran…