Hän suuntasi heti askeleensa tulijaa kohti ja tervehti ystävällisesti.
Rantanenkin heitti kohta kasvitarhan katselemisen ja lähti astumaan
Anderssonin kera.
"Sinä olet lopettanut rippikoulusi tänään?" virkkoi Rantanen.
"Niin olen."
"Montako laskit parannuksen päälle?"
"Kaksi." Andersson katsahti epävarmasti Rantaseen, sillä hän alkoi aavistaa, että tämä taas kaivelee jotain. Rantanen ei ollutkaan täydellisen vakava, mutta siitä ei sentään saattanut päättää, josko hän juuri kysymyksessä olevalla asialla hymyili.
"Yhden panin kokonaan pois." Tuo ei herättänyt toisessa juuri mitään huomiota.
"Kuka se oli?" kysyi hän välinpitämättömästi.
"Tukkilan Iisakki."
"Noh?" Nyt katsoi Rantanen kysyväisesti kumppallinsa.
"Miksi Tukkilan Iikan?"