— Äänestä, sanoi mies. Johan sulla onkin sosialistiset mielipiteet. Mutta ei täs meidänkään tavaras paljo jakamista olisi, vaikka sitä nyt vähä on. Vai tuumaa se isäs niitä kirkonrepijöitä. Vaikka ei suinkaan se välitä uskosta. Kyllä mun täytyy käydä siellä teillä.
— Akuteeraamaanko lähtis, päivitteli emäntä.
— Tulkaa vain, kehoitti Liisa ja meni.
Jaakko Jaakonpoika viritti piippunsa:
— Se on kummallista, virkkoi hän, istuessaan pöytäpenkille tupakoimaan.
Tuumi hetkisen ja uudisti:
— Kummallista, että ne köyhänpuolohittet talolliset pakkaavat siihen maalaisliittoon kuin eläin valkiaan.
Emäntä tokasi takan luota:
— Taitais olla sunkin viisahinta…
Jaakko Jaakonpoika kauhistui:
— Jopa sinä nyt, ettäkö minä pettäisin puolueeni?