— Miitä…
Mikonperä luimisteli sivuilleen: — Autoin tuolla tuon lehmää kun ei se kulkenut, lempo, ollenkaan, ja kaaduin rapakkoon. Ne taisivat luulla että mä oon juovuksis, vaikk' en oo täärännyt kuin kolme pulloa.
Jaakko Jaakonpoika ajatteli että hänelle olis kolme pulloa jo aivan makuukuorma.
Sitte kysyi Mikonperä:
— Eikö ole jo katunut, kun myi perintötalon?
— Tiedä, sanoi Jaakko Jaakonpoika ja naurahti. — Entä sinä?
— Katunut olen, lemmosti! Mies väänsi päätä. Katsoi suoraan toista silmiin ja jatkoi: — Minä ostan pian talon, muuten tässä menee aika aivan juomiseen.
— Vai tuumaat sinä taloa? Jaakko Jaakonpoika kiinnitti katseensa terävän kysyvänä Mikonperään.
— Varmaan!
— Soo'o.