— Mutta se sänkipelto olikin meidän.
— Voivat ne teidänkin pellot jo ensi syksynä tulla käännetyiksi! kivahti Heinonen. Vaan tuntien naapurin olosuhteet ja isännän aikoi jatkaa vähän ajan kuluttua jotain:
— Taikka, tuota…
— Niin, sanoi Martti edelleen kengänkärkiä katsellen, ei siitä tule mitään.
Lähti astuskelemaan ovelle, palasi kohta ja jatkoi samaan ajatukseen:
— Ei isä tee sellaista.
— Tee sinä, kehotti Heinonen arkoen ja tunnustellen.
— Mitäs minä … isä on isäntä, eikä hän salli.
— Eikö hän salli, jos sinä selität?
— En minä kykene isälle mitään asuma-uudistuksia selittämään.