— Ja ketä sinä ajattelet?
Martti mainitsi.
Tumma pilvi hyökkäsi äidin otsalle.
— Ja millä te Pihlajaniemen saisitte irti?
Äiti puhui korotetulla äänellä ja huiski jo astioita navetan lattialla.
— Milläkö?
Martti tuskin tiesi mitä kysyi. Hänen masennuksensa kasvoi joka silmänräpäys ja suhde äitiin hivui hivumistaan.
— Niin millä? tiuskasi äiti. Rahaa siinä tarvitaan, jos aikoo perinnöstä lunastaa tähän aikaan.
— Neljäsosahan kuuluu minulle, muistutti poika.
— Neljäsosa! Ja mihin luulet meneväs Pihlajaniemen neljänneksellä? Ei tässä ole rikastuttu suuria, vaikka on ollut suurempikin manttaali.