Nyt esiintyi porvarissäädyn puhemies Joachim Kurtén ja puhui ruotsiksi:
"Herra Kreivi!
"Suomen kansan edustajat eivät ole voineet olla vertailematta keskenään sitä kehitystä henkisessä ja taloudellisessa katsannossa, jonka maamme vuosisadan viimeisenä neljänneksenä on saavuttanut, ja samanlaista kehitystä sitä ennen yhtä pitkinä ajanjaksoina sen kuluneesta elämästä. He ovat sellaisesta vertailusta saaneet sen vakuutuksen, että ne ilahduttavat edistysaskeleet, jotka viimeisin aika on ottanut, ovat välttämättä suurimmaksi osaksi hedelmiä niistä laeista ja toimista, joita valtiopäiväin on suotu jalojen hallitsijain turvassa hyväksyä ja päättää. Näihin lakeihin, näihin toimiin on esikuvia voitu saada toisista maista, mutta etusijassa ne ovat perustetut tarkkaan tietoon maamme tarpeista ja sovitetut kansamme tapain ja katsantokannan mukaan. Sen vuoksi niitä on mielisuosiolla noudatettu, sen vuoksi ne ovat kantaneet hyviä hedelmiä ja tulleet kansalle kallisarvoisiksi.
"Kun näillä valtiopäivillä taas on suotu maamme säätyjen olla osallisina lainsäädännössä ja Hallitsijan eteen kantaa toivomuksensa, ovat he sen vuoksi rehellisellä ja väsymättömällä työllä koettaneet yhä rakentaa ennen pannulle perustalle. He antavat nyt Hänen Majesteetillensa työnsä tulokset ja kun järkähtämättömällä luottamuksella ovat vastaan ottaneet Hänen Majesteettinsa armollisen vakuutuksen edeskinpäin kestävästä hyvänsuonnista ja sisällisestä huolenpidosta Suomen kansaa kohtaan ja sille suotujen oikeuksien muuttumattomina säilyttämisestä, niin he myös lujasti luottavat, että Hänen Majesteettinsa on armollisesti ottava vastaan heidän totuudesta, lainkuuliaisuudesta ja kansamme tarpeiden tuntemisesta lähteneet lausuntonsa ja päätöksensä ja että Hänen Majesteettinsa on ottava ne suosiollisesti tarkastaakseen ja antava niille armollisen vahvistuksensa.
"Herra Kreivi! Saattakaa Hänen Majesteetillensa Keisarille, meidän kaikkein armollisimmalle Suuriruhtinaallemme vakuutus Suomen porvarissäädyn alamaisesta kunnioituksesta, uskollisuudesta ja alttiudesta sekä sen sulimmat onnentoivotukset Heidän Majesteettiensa ja Keisarillisen Perheen onneksi ja menestykseksi."
Viimeisenä oli talonpoikaissäädyn puhemiehen vuoro. Herastuomari K. J. Slotte astui esiin ja lausui suomeksi:
"Herra Kreivi!
"Syvästi tuntien niiden tointen tärkeyden, jotka olivat Suomen kansan edusmiesten tehtävinä, kokoontuivat säädyt näille valtiopäiville, ja Säätyjen töillä onkin ollut tavallista vakavampi luonne.
"Täydestä sydämestä on Suomen Talonpoikaissääty ottanut osaa säätyjen tehtäviin siinä vakavassa toivossa, että Hänen Majesteettinsa Keisari, Suomen armollisin Suuriruhtinas on oivaltava mitä hänen alati uskollinen Suomen kansansa kaipaa. Tämän luottamuksensa tukena pitää Talonpoikaissääty vilpittömällä ilolla Hänen Majesteettinsa näiden valtiopäivien kestäessä julkilausumia armollisia ja suosiollisia tarkoituksia, ja Talonpoikaissääty rohkenee toivoa, että hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossa on kallistava korvansa Suomen kansan edusmiesten vakaiden keskustelujen jälkeen tekemille kansan elinehtoja koskeville alamaisille esityksille.
"Kaikkivaltiaan armo, josta rakas Ruhtinaamme hiljakkoin on saanut mitä kalliimman osoituksen Hänen valtikkansa perillisen pelastuksesta hengen vaarasta, olkoon vastedeskin runsaimmassa määrässä Hänen Majesteettinsa ja Hänen korkean perheensä suojeluksena. Tällä sydämestä käyvällä toivomuksella pyytää Suomen Talonpoikaissääty, lausuen vakuutuksensa alamaisesta kunnioituksesta Hallitsijaansa kohtaan, tulevaisuudessakin saada olla suljettuna jalomielisen Suuriruhtinaansa isälliseen huolenpitoon."