"Mutta hänellähän on viidentuhannen markan henkivakuutus", ehätti vaimo sanomaan.
"Häh?! Mistä sinä sen tiedät?"
Tiesihän vaimo sen, oli kuullut Vieruksen tädiltä. Viime keväänä oli hän sen hankkinutkin, henkivakuutuksen. Oli kuullut sen jo eilen, samoin kuin Vieruksen kuolemankin, mutta mikä lie muistista vienyt, kun oli unohtanut kertoa.
Laivurinen tuli niin iloiseksi, että sydän oli hypätä ulos rinnasta.
Selviteltiin ja kerrottiin sydämellisen innokkaasti kahden puolen.
"Voi kuin et ennen sanonut", Laivurinen lopuksi virkahti, "minä kun jo luulin, että omain velkaini lisäksi tulee vielä tämä."
"Rakas ystävä, kun olin unhottanut koko asian", päivitteli vaimo ja kertoi, että eihän hän ollut tiennytkään miehensä olleen Eero Vieruksen kanssa asioissa.
"Niin, niin, mistäpäs sinä sitä."
Vaimonkin kasvoille oli noussut ilon hohde.
"Herra laskee raskaan kuorman meidän päällemme, mutta hän myös auttaa meitä", kertasi hän hymyillen ja laski kätensä miehensä päälaelle. Laivurinen hymähti.