— Häh? kysyi vaari, joka oli vähän ryypähtänyt ja juuri itsekseen veisata hyräili.
— Juhlatiijussa…
— Olitko sinä junkkari ladolla?
Meitä oli koko lauma poikia ja aloimme tirskua.
— Kyllä minä teille junkkareille juhlatiijun näytän…
Vaari nousi, aivan kuin aikeissa tulla antamaan meille selkään. Mutta silmissä nauroi jo veitikka samalla, kun me suurella saapaskopinalla siirryimme ulos vapauteen juhlien iloja omalla tavallamme nauttimaan.
XV.
VALSSI.
Erkkiläinen istui ikäänkuin jotakin kuunnellen. Sinisistä silmistä heijasti sisäisen ilontunnon herkkä viri. Voimakkaassa, ryhtevässä ruumiissa näyttivät hermot jännittyvän, mikäli muistelojen kela niitä laskiessaan pingotti.
Vihdoin hän kysyi: