"Luultavasti eivät."
"Mutta mitähän ne sitten söisivät?"
"En sitä tiedä. Luultavasti ne jotain muuta söisivät."
"Mutta jos söisivät sitten rukiita ja kauroja?"
"Niin, no, ei suinkaan ne niitäkään… Kylläpähän ne aina löytäisivät muuta ruokaa." Isä rupesi pois menemään.
Hyvällä tuulella näytti isä nyt Ellun mielestä olevan. Poika rohkaisi itsensä ja kuiskasi:
"Isä!"
"Häh?" Isä kääntyi takaisin. Ellua taas pelotti … jos isä kieltäisi, tiukka kun on asioissaan.
"Mitä nyt?" isä uudelleen kysyi.
"Toiskan Rikkukin on saanut juhlaviinaa. Saanko minäkin?" Ellun kasvot kääntyivät alaspäin, sormi meni suuhun ja varkain vakoeli silmä vastausta isän kasvoista.