»Töihin! Hyvä on sanoa, kun itsellä on työ ja ruoka. Mutta mistä nyt töitä saa ja kuka isääsi ottaa?»
»Pyytäkää vaivaishoidosta sitte!»
»Niin kuin ei sieltä olisi pyydetty!… Aivan elävältä saa nälkään kuolla ennenkuin pennikään lähtee.»
Halveksien sanoi poika:
»Ikäänkuin ei sitä tiedettäisi, että te melkein aivan sieltä elätte … ainakin niin sanotaan.»
»Se on valhe ja vihapuhetta joka niin sanoo! Mutta jos niin oliskin… Paha on nälkään kuolla eläväin ihmisten ja kun on lapsiakin, eikä saa työtä, eipä saa paremmatkaan miehet kuin isäsi.»
»Ei mulla ole rahaa», sanoo poika rauhallisesti, ikäänkuin koetteeksi.
»Ota isännältä ja anna kohta puolimarkkaa, ei sillä viidelläkolmatta pennillä saa mitään. Tarvitseisi silakkaakin.»
Lopulta akka saikin 25 penniä. Vaan sen saatuaan pisti pojan käteen isonlaisen lääkepullon ja sanoi:
»Tuohon käski isäsi vähä viinaa pyytää, kun sulla sitä kuitenkin on. (Mielistellen) Sanoo isäs, että ei sen Matin viinat koskaan kaikki ole, kun ei oikein maistakaan. Isäs sydänalusta on kipeä.»