PERÄKORPI. Minkälaisia?
LIISA. Rikkaampia ja komeampia.
PERÄKORPI. Sinä kelpaat.
LIISA. Minäkö?
PERÄKORPI. Minä olen sinun katsonut parhaaksi.
LIISA. Minunko?
PERÄKORPI. Sinun, sinun.
LIISA (Käsiänsä nyplien epävarman, vaan samalla tyytyväisen näköisenä.)
Voi kumminkin tuota isäntää?
PERÄKORPI. Noo.
LIISA. Mitähän Miinakin sanoisi jos te Liisaa hänelle äitipuoleksi… Voi juteri hallitkoon, isäntä, en minä uskalla (Vaipuvalla epätoivon äänellä:) Ja Korvalan Juho… (Itkuun pillahtaen.) Minä olen niin halpa ja köyhä, ei-eikä Ju-jumala ole edes ko-komiaa ul-ulkomuotoa an-antanut, y-hyy (Peittää kasvojaan esiliinalla.)