KYLÄ-MAIJA. Kysy tunnoltasi. Kyllä minä tiedän paljonkin, mutta minä en sano, mun tapani ei ole juoruta, vaikka ihmiset niin sanovat… Kuule, onko sulla yhtään makkaroita tuvassa? Anna kultani yksi.
MIINA. Kyllä minä annan, mutta sanokaa, mitä ne täällä tekivät.
KYLÄ-MAIJA. Ei ilkiä! Minä olen kunniallinen leski, enkä puhukaan sellaista. Mutta kysy isältäsi ja Liisalta.
MIINA. Ettehän te vaan narraa? Minä en usko Liisasta mitään pahaa, enkä isästänikään.
KYLÄ-MAIJA. Jälestäpäinhän näet. Mutta muista mun sanoneeni: Liisasta saat sinä äitipuolen.
MIINA. Äitipuolen?
KYLÄ-MAIJA. Niin juuri, pidä silmäsi auki.
MIINA. Taivas, onkohan tuo nyt totta?
KYLÄ-MAIJA. Pidä silmäsi auki, sanon minä. Mutt nyt minun täytyy mennä, kultuni, ennen kuin isäsi tulee. Annas nyt, piikuni, se makkara.
MIINA (Ottaa piirongin alakaapista makkaran ja antaa.)