"Älä huoli siitä. Täällä on monta kristiveljeä, jotka voivat lohduttaa, jos hätään tulen. Mutta nyt on minun sydämelläni lepo, täydellinen lepo. Minun on niin hyvä olla, hyvä…"
Johanna aikoi sanoa jotain kehoittaakseen pappia hakemaan, mutta silmäyksellään kielsi miehensä häntä puhumasta.
"Hyvä olla … hyvä…"
Nuoret katselivat kyyneleet silmissä vanhusta, jonka huulet yhä kertosivat sitä samaa ja raottuneista silmistä tirkisteli onnellinen hymy.