Ja niin jatkui kina.
Johanna ja Mari olivat jo ehtineet heistä hyvään matkaan.
"Missähän meidän Joonas nyt lienee, kun ei ole tänne tullut?" sanoi
Mari ikäänkuin sivumennen, vaan katsahti samassa veitikkamaisesti
Johannaan. Tämä taasen loi katseensa hätimitten Mariin ja hänestä samaa
kyytiä maahan.
"Ha ha haa!" kuului Marin raikas nauru. Johanna oli hämillään ja punastunut.
"Älä suutu, vaikka naurankin", pyysi Mari.
"Mitä siitä suuttuisin", nauroi Johanna itsekin.
"Kävikö Joonas viime yönä?"
"Ei sanota".
Taas nauroivat molemmat.
"Sano vaan!" kiihotti Mari.