— Pohjanmaan vouti Erkki Olavinpoika valittaa, että pohjolaiset eivät tahdo kärsiä linnaleiriä.
— Sehän on tavallista. Muuta?
— Kirje Sten Finckeltä Peipotista. Pyytää suositustanne saadakseen
Hämeenlinnan komentajan viran.
— Kirjoita hänelle ja käske hänen itsensä tulla Ruotsiin. Tätänykyä minä en suosita ketään. Muuta?
— Käkisalmen linnan isäntä valittaa, että venäläiset käyvät levottomiksi, — rauhaa olisi kiirehdittävä.
— Niin, Käkisalmi, Karjala, se lienee meiltä mennyttä! Ja se on Suomea sekin… Siihenkö loppui posti?
— Ulvilassa ovat talonpojat puolikapinassa, kun papit kieltävät heitä kirkossa polttamasta kynttilöitä messun aikana. He väittävät siitä rangaistukseksi nälän ja kaikkinaisten rasitusten vaivaavan maata.
— Niin, sitä ne saavat nuo papit aikaan uskonkiihkollaan ja karsimalla kaikkia vanhoja menoja, joihin kansa on tottunut. Mutta se asia ei kuulu meihin, pitäköön Ericus Erici siitä huolen, — vaan hänkin rakastaa virua täällä Ruotsissa huutamassa sutten kanssa ja syyttämässä meitä isänmaan pettureiksi! — Marski lepäsi hetkisen silmät ummessa ja virkkoi taas tyyneemmin: — Kuule, minkälainen on jääkeli nykyjään Suomeen?
— Railoja oli ollut Ahvenanmerellä, jalan ja venheitten avulla oli sanantuoja kumminkin päässyt tänne.
Kotvasen vielä mietittyään saneli marski verkkaan: