— Veistele sinä vain. Jospa olisin vähän toisessa asemassa, niin näyttäisin, että todella säälin hänen synkkiä päiviään.
— Käyhän toki lohduttamassa, johan tuo lie onnettomuuteensa kuollutkin.
— Tekisipä mieleni. Lähdetäänkö Hellaaseen päin kävelemään?
— En ainakaan minä. Minä tunnen sen kapakoissa juoksun. — Lassi oli hyvin jäykkänä ja päättäväisenä.
— Eihän tästä nyt juomaan. Kävellään vain.
— Kyllä minä tiedän ne kävelyt. Tuletko Antti kotiin?
— Entäpä jos sentään illallisen alle vähän kävelisimme. Ei siitä työstä sitä ennen kumminkaan mitään tule.
— Voisihan sitä kävellä, mutta sisään en… Vai eikö se Juhana tulekaan?
— Eihän se jouda. Se näet kulkee joka sunnuntai katselemassa erästä laihaa kirjurimamsellia, minkä siitä hyötynee. Aiotko tänäänkin mennä sinne arkkitehdille, Juhana?
— Enpä tuota tiedä. Käyn ensin täällä lukusalissa.