KUNINGAS SUOMESSA
Historiallinen romaani
Kirj.
SANTERI IVALO
Helsingissä, Werner Söderström Oy, 1919.
I
Korkeana kävi kare Taivassalon länsirannan loivia kallioita vastaan. Aallokossa lastuna vaappuva pieni kalavenhe ponnisteli verkkaan ja työläästi salmen suusta saarten suojaamaan kyläsatamaan. Yön kohissut lounaistuuli oli tosin nyt aamuksi asettunut, mutta sen jälkeinen maininki teki vielä tenää yksinäiselle kalamiehelle, joka palasi pyydyksiään kokemasta ja korjaamasta.
Mutta kesken tiukkaa kiskomistaan pysähdytti nuori soutaja, niemen sivuutettuaan, äkkiä aironsa ja jäi tuokioksi tuijottamaan sateensumuiselle kyläselälle. Mitä hiton laivoja nuo ovat? Niitähän laskee siihen mereltä päin toinen toisensa perästä, uljaita, korkeakeulaisia aluksia, joista märkiä, tummanharmaita purjeita juuri riisutaan ja joiden ankkurit vinkuvat, kun niitä lasketaan suojaiseen satamaan. Ruotsin laivojako ovat, sotalaivoja? Kas tuossa muita korkeampi ja komeampi kenokeula, jonka ympärille toiset ikäänkuin ryhmittyvät. Laivamiehet liikkuvat siellä kannella haarat levällään ja kankean näköisinä, vetäen turpuneita köysiä ja hoilaten toisilleen laulavaan nuottiin.
— Mitä lemmon laivoja? Niistä on heti selko otettava!
Nuori kalamies soutaa kiireellä rantaan ja rientää siellä niiden kyläläisten parveen, jotka jo ovat ehtineet mataloista mökeistään ulos törmälle katsomaan tätä outoa, odottamatonta vierailua. He seisovat siinä ääneti arkisissa ryysyissään, juroina ja kömpelöinä, ja vain harvakseen käy kuiske miehestä mieheen ja akasta akkaan: