— Pitkälleen se nyt pian vetää, — jatkoivat toiset, — mutta sitä ennen olisi iltanen syötävä.
— Niin, akat hoi, miksi ette ole jo juoksemassa, miksi ette pane poronmaitoa pataan kiehumaan, kuuma kulaus on nyt kuin rasva jähmettyneille jäsenille … so, vikkelämmin, akat!
Mutta surkein äänin lappalaiset uikuttivat vastaan:
— Ei ole nyt, väkevä mies, lappalaisten akoilla enää patoja, missä maitoa lämmittää, eikä maitoa, mitä padoissa lämmittää.
— Hä, eikö ole, pitääkö meidän opettaa löytämään. Leikki pois ja padat tulelle!
— Ei ole patoja, kaikki viety, padat viety, nahat viety, kaikki karjalainen korjasi.
Humina kuului silloin tulen ympäriltä.
— Mitä, karjalainenko? huudahti ruskeapartainen mies karahtaen pystyyn. Ja toisetkin pirkkalaiset kohottausivat istuimiltaan ja kysyivät hämmästyneinä:
— Hä, karjalainenko korjasi? Onko karjalainen käynyt täällä?
— Vasta juuri kävi, ryösti kodat tyhjiksi, ryösti aitat, peskit ryösti, porot tappoi…