Sitten silmät sammuivat ja kuolonkamppailua kesti vain hetkisen. Yhä voimistuva suvituuli puhalsi rikotusta ikkunasta sisään kajuuttaan ja hiveli kuin hyväillen ja lohdutellen vuoteella makaavan vainajan valkosta tukkaa.

Amiraali Klaus Flemingin suunnitelmat murtaa saarto ja ruhjoa voitostaan ennenaikaan ilkamoiva vihollinen toteutuivat hänen kuoltuaan täydellisesti, kohta kohdaltaan, kun Ruotsin laivasto vihdoin oli hyvällä peräntakaisella laskenut Kielin perukasta vapaalle merelle. Tykkien paukkuessa ja tulisuihkujen sinkoillessa Scepterin kylkiaukoista seisoi nyt toinen, nuorempi mies komentosillalla, mutta kaikki tunsivat, että voittoa saavutettaessa oli vielä vanha amiraali mukana. Hän makasi kyllä nyt kylmänä ja kankeana laivan ruumassa, mutta niin päälliköistä kuin miehistäkin tuntui koko ajan, kuin hänen voimakas, käskevä henkensä sittenkin olisi heitä johtanut.

Santeri Ivalo.

NUORI LIPPUJUNKKARI.

PERTTI SIMONPOIKA.

"Hän viidentoista vanhana läks' sotarivihin."

"Musketti olal-le! — Käännös oikea-han! — Eteenpäin mars!"

Komentosanoja sateli kuin rakeita ja sotilaat, jotka olivat kymmenen ja viidentoista vuoden välillä olevia koulupoikia ja joilla oli musketteina vahvat koivusauvat, tekivät rivakasti temppunsa ja marssivat suorina kuin kepit. Rivin oikeassa päässä, hieman edellä muista, astui heidän komentajansa, viisitoistavuotias, punaposkinen ja kirkassilmäinen poika, jonka kupeella heilahteli puumiekka. Kun komppania oli ehtinyt torin keskelle raatihuoneen eteen, komensi hän seis! ja sitten: käännös ympäri! ja mars eteenpäin! kunnes oli tultu takaisin lähtökohtaan, jolloin hän jakoi heidät kahteen joukkoon ja pani taistelemaan keskenään.

Hänen raikkaalla pojan äänellä huudetut komentosanansa kuuluivat selvästi krouviin, joka oli torin laidassa vastapäätä raatihuonetta. Siellä istui olutta ryypiskellen vanha ontuva rakuuna Jontte, joka oli ollut mukana Breitenfeldillä ja Lützenissä ja vietti nyt vanhuuden päiviään vangin vartiana linnassa.

"Sepäs koko kenraali on toisia komentamaan", sanoi hän mälliään vääntäen ja kurkistaen puoliavoimesta ovesta torille. "Upseeri siitä tulee ja hyvä tuleekin, kenen vekaroita sitten lieneekin."