Aivan samalla tapaa kuin se oli tehnyt jo kolmisen viikkoa järjestään joka päivä.
Satuin kievarin pihalle, kun Latvalan isäntä kiinnitti siemenjyväkuormaansa ja hankkiusi paluumatkalle.
Oudostellen katselin, miten miehellä haahmo taas äkisti oli muuttunut. Se oli taas synkkä ja kolkko kuin eilen illalla, synkempi ehkä vielä, koko ruumis näytti pettyneen toivon murtamalta ja silmistä sinkoili hurjan ärtyneen, äärimmilleen kiukustuneen mielen intohimoisia salamoita. Vihan voimalla tiukkasi hän köysiä säkkien ympäri ja puheli itsekseen kolkolla äänellä.
— Vetänenkö kotiin koko siemenjyviä, taitavat jo taipaleella kastua pilalle. Eipähän sitä sen vertaa poutaa piisanne, että yhden kuorman saisi kuivana tuoda. Sen pitää sataa ja liottaa kaikki uudelleen entistä vetelämmäksi. Eipä ole tuohon kuormalle ryysyä peitoksi heittää, vaan kastukoot, kastukoot nyt nekin! Kun sitä vielä heittäypikin niin höperöksi, että luuleekaan vedentulon lakkaavan. Ei tänä kesänä, ei vaikka itse jumala käskis… Saapihan nuo siemenet kotiinsa viedä, mutta peltoonhan niitä ei saa, — ja mitäpä nuo tehnevätkään siellä märkänemässä. Parasta kun syöpi pois semmoisinaan, syöpi suuhunsa kaikki mitä lie, kuolemahan siitä kumminkin kohta tulee.
Kamalilta kuulostivat nuo sanat epätoivoisen miehen, mutta ei ollut syrjäiselläkään mieltä siihen vastaan panna. Mies puhui toivonsa heittäneen mielen katkerasta kyllyydestä; ja tunnustaa se täytyi, että hänellä oli toivottomuuteensa syytä.
— Satele nyt taas viikon pari yhteen kyytiin, ja härnää sitten taas puolen päivää poudalla. Mutta silloin minä sanon: ei tästä tule poutaa, eikä tämä ole poutaa, tämä on vain sadetta, sitä yhtä samaa sadetta.
Hän nousi kuormansa päälle istumaan ja lähti ajamaan maantietä salolle päin.
II
LENTIIRAN KIRKONKYLÄ.
Jos tahtoisi ottaa kuvatakseen syrjäisintä ja synkintä sydänmaanseutua maassamme alapuolella napapiiriä, voisi tuskin löytää siihen parempaa esikuvaa kuin on Lentiiran "kirkonkylä" Kuhmon perimmällä kulmalla. Sen vaikutuksen se seutu ainakin matkamieheen tekee. Ja sillä kulmakunnalla onkin kaikki edellytykset, jotka sen tekevät mitä kaukaisimmaksi ja kätketyimmäksi seuduksi Suomessa.