— Kävi kaiketi, virkkoi Johanna varmana.
— Tietenkin kävi, toisti jo tyttökin. — Mutta eikö olleetkaan nyt vastaanottajaiset sellaiset, että olisi sopinut voittokihlat antaa? Taikka eivät tainneet kelvatakaan siellä tällaiset Vienan aarteet… jo tuota aavistinkin!
Johannakin oli nyt ehtinyt Hannun helyjä tarkemmin katsomaan. Hänkin punnitsi niitä kädessään ja puhui moittivasti:
— Siinäkö ne nyt ovat koko sotaretken saaliit… kuiva naula… liekö oikeata hopeatakaan!
Mutta Kreeta nauroi yhä vahingoniloisena ja voitonvarmana, nauroi täysin selvillä siitä, ettei hänelle nyt tuodakaan emintimää Krankkalaan ja että hän siis vihdoinkin saa sinne ottaa haluamansa kotivävyn.
— Näitä kihloja se isä läksi hakemaan maiden ja merien takaa, läksi vanhana miehenä hulluttelemaan, — tuossa ne nyt ovat!
— Eipä olisi kannattanut, säesti Johanna.
— Ei olisi kannattanut, matki Hannukin. Hän ei, kumma kyllä, saanut suuttuneeksikaan noista kotinaisten letkotuksista, hänen ajatuksensa liitelivät omilla teillään, eikä hän jaksanutkaan riidellä. Hän vain muisteli, miten hän oli kuvitellut istuvansa kotiin tultuaan tässä pöydän päässä sankarina ja johtomiehenä: Sukunsa ylpeytenä, kotiseudun kunniana! Naapurinisännät saapuvat Krankkalaan palannutta partiopäällikköä tervehtimään, kuulemaan sotauutisia ja niiden kertojaa kädestä puristamaan… Naiset juoksevat nöyrinä tuvan ja aitan väliä, kynttilät pannaan palamaan pöydälle, johon kaikille katetaan juhla-ateria, — karitsan hän oli aikonut siihen koti-iloonsa uhrata…
Nyt istui hän yksin hämärässä tuvassa ja ihmetteli, kuinka hän oli voinut ajatellakaan tuovansa uuden emännän tähän rähinään…
Hannu oli jo syönyt kupillisen puuroa, mutta yhä hän istua jökötti pöydän päässä liikahtamatta ja sanattomana. Silloin tuli todellakin pari naapurin isäntää Krankkalaan häntä puhuttelemaan. Mutta mitään kunniatervehdystä ei heidän vierailunsa tiennyt; he tulivat varsin tuimina kyselemään poikiaan, jotka viime talvena puoliväkisin oli otettu hiihtoretkelle, mutta jotka vieläkään eivät olleet palanneet, — niistä he vaativat tiliä.