— Hintsa, miten sinun on käynyt? huudahti Pentti. — Miksi lähdit tänne yksin edeltä hiihtelemään?
— Se on jo suoritettu, vastasi lumeen istahtanut roteva mies iloa ja ylpeyttä helähtävällä äänelle.
— Niin mikä?
— Kostopa tietysti!
— Tapoitko Kosoisen?
Luisevakasvoinen jättiläinen päästi leveän naurun ja kertoi riemua uhkuen:
— Hiihdät tästä eteenpäin puolen neljännestä, niin kaksi miestä tapaat tiepuolessa, — toinen niistä on Kosoinen.
— Siis hiihdit perään ja tappelit?
— Pelkäsin vainonmiehen livistävän sillaikaa kuin siellä tuvassa viivyskeltiin…
— Entä itse, — sinut he repivät?