Inkeri. Äiti tarkoittaa kai puhdaskielisyyttä —?
Eskolan emäntä. Niin, oikein. (Retriikalle ja Otteliaanalle.) Näille kuuluu näet käyneen Helsingistä asti haastelemassa jokin maisteri tai tohtori, ettei tämä meidän kansamme muka puhukaan puhdasta ja selvää suomenkieltä, vaan jotakin vain sekotettua melskaa ja mongerrusta.
Retriikka. No, kaikkea sitä kuuleekin, he, he! Oikeinkohan tuo oli sitä sanoessaan selvällä järjellä ja ymmärryksellä.
Otteliaana. Tai jos se maisteri ja tohtori ei itsekään osannut selvää suomea ja luuli, etteivät muutkaan osaa.
Eskolan emäntä. Viisas ja viksu mies se kuuluu olleen ja selvä suomalainen.
Retriikka. No, mitähän tuo oli tuollaisella tarinallaan tarkoittavinaan?
Eskolan emäntä. En ole vielä sen supliikeista täysin selvillä, mutta Inkeri kertoi sen kehoittaneen jokaista suomalaista siivoamaan sanontatapojaan ja käyttämään kunnollista ja kelvollista kieltä.
Otteliaana. No, ei kummempia! Jottako tässä olisi paneuduttava vielä puhettaankin paikkailemaan ja parantelemaan!
Eskolan emäntä. Ainakin muka huolekkaammin hantteeraamaan ja huushollaamaan.
Retriikka. Niinkuin tämä suomenkieli ei olisi kyllin hyvää tämmöisenäänkin, he, he.