— Atjöö, atjöö, lömmä port, sitta hiit. Hyväst ja eläköön — öyk!
— Hiljoo etteenpäin!
Annakaisa hypätä kiepsaht ryville, ja kun Serupaapel otti rämiä, näk mitenkä vöörpuolessa joku huiskautti käelläsä ja kuulu semmonen veen lossaus, kun ois joku ottanna ja puonna hottuun.
— Uuik-uik — a-a-autta-kee.
— Herra siunoo kun rokurist putos —
— Häh?
— Rokurist!…
Salongista syöksäht väen tuluva ja kapteen Valakonen. Hään kysäs nuin kun ei mittään tietäin:
— Pekka hoi, näyttääkö se ottavan ja ossoovan uija?
— Hyväst näkkyy rynnistävän.