Herttua: Kysyttekö sitä kansalaisena, vai veljeskunnan jäsenenä?
Silfverhjelm: Kansalaisena.
Herttua: Ei maksa vaivaa potkia tutkainta vastaan. Mitä on aavistettu, tulee tapahtumaan. Sitä ei voi välttää. Maan täytyy tulla puhdistetuksi. Näinä aikoina tulevat kaikki valtakunnat muuttumaan. Mikä yhdellä tavalla tapahtuu Ruotsissa, tulee vähän ajan kuluttua toisella tavalla tapahtumaan Venäjällä. Mitä tulevaisuudessa tapahtuu, sitä on jo kauan aavistettu, ennustettu ja hankittu. — Ne, jotka asettauvat sitä vastaan, syöksyvät ainoastaan omaan onnettomuuteensa.
Silfverhjelm: Voitteko, herttua, sanoa meille enempää tästä asiasta?
Herttua: Olen jo sanonut enemmän, kuin minun olisi pitänytkään.
Silfverhjelm: Millä tavoin voimme käyttää hyväksemme saamiamme tietoja?
Herttua: Saamanne tiedot tulee teidän pitää itsellänne, kunnes valtakunta tulee siihen rauhallisuuteen, että niitä voitte ilmaista. Ne tulevat hyödyttämään teitä itsiänne; mutta jos ne tulisivat ilmi ennen aikaansa, heittäsivät ne varjon teihin muihin ja minuun, ja se olisi asialle turmioksi. — Että puhun näin unissani, se tapahtuu antaakseni teille varmuutta ja vakuutusta niistä seikoista, jotka jo ovat tunnettuja, ja suojellakseni ystäviäni, joita pahat henget ovat koettaneet johtaa harhateille ja jotka kerran minun kanssani tulevat auttamaan ja jälleen järjestämään valtakuntaa. Täällä on ollut paljon suuren työn aikaansaamaa jyryä. Pahat henget ovat tahtoneet vietellä minun ystäviäni väkivaltaisuuksiin ja potkimaan tutkainta vastaan, jotta he joutuisivat turmioon ja yhdysside minun ja niiden välillä, jotka ovat määrätyt minun kanssani valaisemaan maailmaa, tulisi katkaistuksi, ja juuri sitä estääkseni, puhun nyt tällä lailla. Mutta sen, mitä ollaan aavistettu, täytyy tapahtua eikä sitä voi estää. — Nuot kuusi voideltua ovat lausuneet, ett'ei niiden, jotka tahtovat olla ja pysyä tässä yhteydessä, pidä potkia tutkainta vastaan, sillä sitte, kun kaikki on ohi ja olot ovat jälleen rauhallisia, on heidän aikansa tuleva.
Silfverhjelm: Mikä henki nyt teidän kauttanne, herttua, puhuu?
Herttua: Hyvä henki.
Silfverhjelm: Tuleeko tässä kaupungissa piakkoin tulipalo?