(6) Björnram tuli Tukholmiin 1780; oli samana vuonna Kaarlo-herttuan kirjastonhoitajana ja kuninkaallisena kirjurina 400 riksin eläkerahalla. Oli salaisten tutkimusten pääjohtajana huhtikuuhun 1782, jolloin joutui kuninkaan epäsuosioon, joka alkoi vetäytyä hänestä pois, samalla kuin Kaarlo-herttua häntä suojeli. (Adlersparren Historiall. asiakirj.)
(7) Tuon pitkän matkan, jonka Toll kuninkaan asioissa vuonna 1782 teki Saksassa ja Ranskassa, tarkoitus oli pää-asiallisesti hänen seurustelemisensa salatieteilijöiden kera, jolta nämät ilmaisisivat hänellekin tietojaan, joita kerskailivat omivansa. Toll ei onnistunut, mutta kuninkaan into ei laimentunut, jonka seurauksena on tuo vähän jälkeenpäin tehty matkustus Italiaan. (Schinkelin Muistelmia Ruotsin nykyisemmästä historiasta, I osa).
(8) Mäster Nilses oli suurempi ravintola kuin yksikään nykyisistä. Sen liike oli kesä aikana niin suuri — semmenkin kun Kustaa III:s hovineen siellä usein piti kemujansa — että sinne ostettiin päivittäin kerman takia 3 á 400 kannua maitoa. (Bellman'in Ko'otut teokset.)
(9) Naisten sekä yleinen kuin myöskin hovipuku oli musta; pitsihihoja, joissa oli valkoisesta harsokankaasta tehdyt puuhkaat tulipunaisia vyöhyitä ja rintaruusuja saivat yksinomaan hoviväki käyttää sekä naiset, jotka olivat tulleet majesteeteille esitellyiksi.
(10) Mumma oli sakeata, ravitsevaa, vehnästä ja eräästä kirpeästä ruohosta tehtyä olutta, jonka eräs Christian Mumme oli v.1192 Braunschweig'issä keksinyt.
(11) vanhanaikainen tanssi, jota erittäinkin hypiskeltiin 1750 vuosisadalla.
(12) Siniportti. Tämä nimi johtuu siitä, että vanha, puistoon johtava ajoportti, joka oli aivan lähellä tuota entistä, vähäpätöistä ravintolaa, oli siniseksi maalattu. Kustaa III:nen aikana kävi, tässä ravintolassa sangen epäiltäviä vieraita.
(13) Eläintarha-kaupunginosa oli tähän aikaan milt'ei yksinomaan pieniä hökkelejä.
(14) Katso: Kirjoituskokoelma, koskeva pukujen muutoksesta Ruotsissa v. 1778. — Keskutie kansallisen puvun ja nykyisten, ylellisten kuosien sekä vaihettelevien värien välillä. Painettu 1773. Kunink. Kirjast.
(15) "Ollen toisen kaartin vänrikkinä Tukholmassa komensi Armfelt eräänä päivänä Kustaa Aadolf'in torilla olevaa vahtia. Sattumalta näkee hän kreivitär Lövenhjelm'in — yhden noista kolmesta sulottaresta — tulevan ajaen torin yli, käskee heti huutaa vahdin aseista ja teettää kuninkaallisen kunnian. Tämä tapaus kerrotaan Kustaa III:nelle, joka käskettää Armfelt'in puheillensa ja kysyy, mitä niin outo teko tarkoitti. Tämä vastasi aivan tyynesti pitäneensä ritarillisena velvollisuutenaan osoittaa kauneuden ja sulouden majesteetille samaa kunnioitusta kuin tavallisellekin majesteetille. Sekä tuo teko että vastaus tuottivat tosin Armfelt'ille moniaan päivän arestin, mutta Kustaa III:nen nerokas silmä oli löytänyt miehensä." (Salattu ei ole unohdettu, historiallisia lisätietoja, C.F. Ridderstad'in kokoamia, VIII:mäs vihko, siv. 66.) "Armfelt alkoi ensin virka-uransa kaartissa ja oli ensin kuninkaan suosiossa, mutta hänen nenäkkäisyytensä ja kevytmielisyytensä, jotka useassa tilaisuuksissa tulivat näkyviin, teki hänet pian vastenmieliseksi, jonka vuoksi hänet käskettiin eroamaan kaartista ja palvelemaan jossakin maaseuturykmentissä…" (Muistoja Ruotsin nykyisemmästä historiasta, B. von Schinkel'in kokoamia. I osa siv. 277.)