Tuo herttuan jo vähän aikaa odottama suosikki astui tällä hetkellä huoneesen. Hänen kauniille kasvoillensa piirsi äkkiä haihtuva tyytymättömyys synkkiä varjojansa, nähdessään herttuan kahdenkesken Ulfvenklou'n kanssa; sitä vaikutusmahtia, jonka tämä oli saavuttanut, oli tuon vallanhimoisen paroni Reuterholmin vaikea suvaita, ja hänen tervehdyksensä Ulfvenklo'ulle oli jäykkä sekä korskea.
— Minä kerroin juuri — alkoi herttua, — siitä "seulomisesta," jonka me kerran toimeenpanimme Rosersberg'issä, ja nyt minulla on tehtävä erittäin hauska kysymys, — jonka jälkeen herttua juurta jaksain kertoi tuon unen tahi ilmestyksen, jonka Ulfvenklou sanoi nähneensä. Se mahdollisuus, että herttua jollakin yliluonnollisella tavalla tulisi saamaan suuria aarteita, vaikutti erinomaisella tavalla paroni Reuterholm'iin, ja vähemmin korskeana pakinoi hän hetkisen Ulfvenklou'n kanssa tästä asiasta, jonka jälkeen nuot kolme herraa menivät perimmäisempään huoneesen, jossa herttua otti käsille seulan ja antoi sen haaveilijalle, joka poistui muutaman askeleen herttuasta ja Reuterholm'ista.
Poppamies ja ennustaja oli tässä oikealla paikallansa, ja tietäen nyt olevansa parhain mies joukossa piti hän seulaa toisessa kädessänsä, samalla kun hän veti lakkaristansa linkkuveitsen, jonka toisen, kirkkaan terän hän paljasti ja asettaen veitsen tasaiseksi katkaistun pään laattialle, pani hän seulan hienoilla reijillä lävistetyn pohjan keskeltä veitsenkärkeä vastaan, ja seula pysähtyi pienen heilauksen tehtyään pian liikkumattomaksi. Tämän teki hän silmänkääntäjän taidolla, ja Södermanlannin herttua sekä paroni Reuterholm seuraisi jännitetyllä huomiolla hänen vikkelöitä liikkeitänsä.
— Suvaitsetteko, teidän kuninkaallinen korkeutenne, minun tekeväni muutamia kysymyksiä? — lausui Ulfvenklou.
Herttua antoi päätänsä nyökäten suostumuksensa, jolloin haaveilija juhlallisella eljeellä ojensi toisen käsivartensa ja hetkisen vaijettuansa alkoi:
— Tuleeko hänen kuninkaallinen korkeutensa, Södermanlannin herttua
Ruotsin kuninkaaksi?
Vitkallisella heilahduksella Kaarlo-herttuata kohden teki seula liikkeen, ikäänkuin antaen myöntävän merkin.
— Tuleeko hän valloittamaan Norjan?
Taaskin heilahti seula yhtä vitkallisesti.
— Tuleeko Kustaa III kuolemaan aavistamatta ja äkillisesti?