"Kirjastossa", vastasi neiti Sand.
"Eikö hän ole terve?"
"Hän on epäsuosiossa", selitti neiti Sand lyhyeen. Hän epäili neiti Thornhillia puolueellisuudesta Jennetiä kohtaan ja asettui aina lujasti suosikkeja vastaan. Sitäpaitsi hän mielessään ajatteli, että hiukan enemmän kuria tekisi hyvää neiti Thornhillille itselleenkin.
Molempain opettajattarien katseet sattuivat yhteen, ja madame de Bèze omassa pöydänpäässänsä luuli huomaavansa heidän silmissään molemminpuolista uhmaa. Neiti Thornhill ei kuitenkaan kysellyt enempää, hän vain kääntyi erään oppilaan puoleen nuorimpien joukosta ja pyysi tätä viemään kupillisen teetä Charlotte Ashleylle.
Kun joku tyttö oli sairaan kirjoissa, katsottiin tavallisesti mieluisaksi tehtäväksi häntä vaalia; varsinkin pikkutytöt tekivät ilolla pieniä palveluksia ja juoksivat kernaasti ylikerran lepolaan.
Pieni Kate Russell nousi hilpeästi ja riensi riemuiten viemään pientä tarjotinta kuppineen ja lautasineen. Tavallista vakavamman näköisenä neiti Thornhill asettui entiselle paikalleen, joka sattui olemaan vastapäätä Pamela Ryetä.
Huolellisesti tarkastamalla olisi voinut havaita, että Pamelan hennoilla poskilla oli syvä puna. Hänen silmänsä olivat luotuina lautaseen ja hän alkoi hermostuneesti tuijottaa teehensä. Mutta tuskastuneena ja mietteissään neiti Thornhill ei vilkaissutkaan naapuriinsa pöydän takana.
Neiti Sand oli kerran suoraan sanonut rouva Mayfieldille, että neiti Thornhill oli liian nuori opettajattareksi; mutta johtajatar oli ollut jyrkästi toista mieltä. Una Thornhill oli viidennelläkolmatta ikävuodellaan ja oli opettanut eräässä Brysselin koulussa ennenkuin tuli tänne opistoon. Tosin olivat muut opettajattaret vanhempia: Fräulein Braun, tuo tukeva, hyväluontoinen saksatar oli nelikymmenvuotias, ja madame de Bèzellä oli viisiviidettä ikävuotta, mutta kukaan ei voinut väittää kahtakymmentäneljää vuotta äärimmäiseksi nuoruudeksi.
Neiti Sand oli myöntänyt, vaikka jokseenkin vastahakoisesti, että neiti Thornhill ehkä oli kyllin iäkäs tehdäkseen työnsä hyvin; ja hän oli myöskin myöntänyt, että tämä oli hyvin sivistynyt.
"Mutta", hän oli lisännyt, "hän on aivan liian tyylikäs. Ei näytä siltä, että koulusali olisi hänen oikea paikkansa. Häntä katsellessa johtuu ajattelemaan, että hän on aina elänyt seurapiireissä."