Mun vereni syttyy ja sieluni juo,
Juo viinin ja lemmen tulta…
Mooses valvoi aamuyöhön juhlasta tultuaan ja kuuli Melun ja hänen saattajainsa äänet portaissa. Ora hyräili ja puhui hiukan sammaltaen: — Herranen aika, vai menisi nykyajan ihminen naimisiin! Se olisi he-helvetti; rakkaus on helvetti nykyajan ihmiselle.
— Teidän rakkautenne ehkä, — sanoi Melu.
— Meidänkö?
— Niin, niin teidän!
Ora hyräili, ja Rolf yhtyi häneen.
— Eläköön!
— Mikä sitte?
— Te, te ihana neito. Hurraa!
Pojat nostivat Melun portaiden johteelle ja hänen täytyi pitää heitä käsin kaulasta, ellei tahtonut syöstä alas. Rolf työnsi Oran syrjään ja kantoi Melun sylissään portaita ylös.