— Sepä merkillistä!
— Veronika saa lähteä ulkomaille pariksi vuodeksi.
— Ja sitten mennä naimisiin mieluimmin jonkun herra von'in kanssa, — jatkoi Alma.
— Veronika on vielä lapsi.
— Ei aivan. Hän alkaa olla nainen.
— Olen ollut huomaavinani, että sinä kouluaikana olet istuttanut häneen omia aatteitasi, — sanoi Henrik heittäen hermostuneesti paperiveitsen pöydälle.
— Ellei hänessä olisi terästä, ei hän kilahtaisi lyödessä. —
— Sinä kai tarkoitat, että hän on alulla kehittyä maailman parantajaksi?
— Tarkoitan!
Syntyi äänettömyys. Alma istui Henrikiä vastapäätä toisella puolella suurta pöytää.