AATU. Anna pilkata.
MIINA. Jos sinä sitten kyllästyt sellaisiin puheisiin, että kupparin tyttären nai.
AATU. Rakastatko sinä minua?
MIINA. Rakastan minä sinua, tiedäthän sen, mutta sen vuoksi en soisikaan sinulle surua ja harmia. Ja kun se sitten vielä tulee ihka minun tähteni, niin ymmärräthän, että syrämeni on ihan kipeä. Sinun tähtesi, Aatu!
AATU. Tulkoot nyt vaikka seittemän kymmentä irvileukaa, pannaan ne kaikki häissämme tanssimaan!
MIINA (irroittaa itsensä).
EMÄNTÄ (tulee.) Hyvää päivää, Miina, johan sinä tulit.
MIINA. Terveisiä kaupungista, juurihan tulin Paavolan Villen kanssa.
EMÄNTÄ. Niin aina, niihän se Ville sitä juttusi. Neulojaksikos sinä nyt…?
MIINA. Tulin ottamaan mittaa. Se Liisa toimitti, että emäntä tarvittee pyhiksi.