MÄKELÄ. Päivää, päivää, jokos naapuri nyt sitten on valmis lähtemään vallismanniin?
LIENA (työntyy nuolena ulos tuvasta).
AATU. Onko jo niin selvillä asiat?
MÄKELÄ. Kahren valan päällä.
AATU (katselee ympärilleen). No, jos niin on, mikäs siinä sitten auttaa muuta kuin mennä vaan.
EMÄNTÄ. Ei sellaisten valojen päälle koskaan. Eihän siinä ollut totta siteeksikään.
MÄKELÄ. Sellaista totta se nyt vaan oli, että Aatun on monet muutkin nähneet seppää lyövän, ja nyt ei miestä missään ole. On korjattu pois mettästä. Tuokaa mies tänne elävänä taikka Aatu on vietävä vallesmanniin! Käy kiinni, naapuri.
(Ottavat Aatun väliinsä.)
EMÄNTÄ. Ei tästä paikasta! (Työntää isännät syrjään.) Aatu pysyy kotona!
MÄKELÄ. Ei tässä akoilla ole sananvaltaa, pois tieltä!