— Minusta ei tule soittajaa, sanoi hän masentuneena ystävälleen. —
En voi kuvitella eläväni, tahdon elää! Tiedätkö, mitä nyt teen?
— Vaikea arvata, millä hangen harjulla pyry kulloinkin lunta pöläyttää.
— Vuokraan asunnon, oikein kauniilla paikalla. Sieltä ei saa puuttua mitään nykyaikaisesta mukavuudesta. Sen pitää olla kuin satulinna.
— Entä sitten?
— Sitten kutsun Ollin.
— Toisin sanoin, aiot pitää häitä.
— Häitä, kulunut sana. Tahdon näyttää Ollille maailman ihanuutta, ja hänen täytyy laskeutua polvilleen ja palvella sitä. Saatpa nähdä!
— Sinunhan piti odottaa eikä kutsua.
— Minä menehdyn!
— Etkö pelkää joutuvasi Kulanpäähän?