— Oletko huomannut, kuinka Maunu hakkailee Paavolan pikku tylleröä.
Minä huomasin sen jo Vappuna meidän tuliaispidoissamme.
— Sinulla on tarkat silmät.
— Ja hyvät korvat.
— Kuinka niin?
— Kuulin hänen puheensa sinun kanssasi tässä hiljan.
— Sittenhän sinä tiedät!
— Mitä minä tiedän, Olli? kysyi Saima, ja ääni helähti. Hän seisoi selin Olliin järjestäessään nuottia piaanolle.
— Että on olemassa vaikeuksia. Paavolassa on poika, joka ottaa pian talon, eikä Maunu voi mennä kotivävyksi.
— Hän voi saada jonkun toisen talon.
— Saima, tahtoisitko sinä — —?