— Se on vähän hankala paikka. Maunu menee kaiketi jo sunnuntaina ottamaan kuulutuksen, sanoi Olli.
— Ja sitten he muuttavat vanhaan rakennukseen.
— Niin kai, siksi kun sattuu sopiva talonosto.
— Miksei voida ostaa nyt heti?
— Ei ole rahoja.
— Minä annan! sanoi Saima huolettomasti.
— Tahtoisitko sinä tosiaankin lainata Maunulle tai oikeammin minulle, sillä osansahan Maunu saa?
— Niin paljon kuin tahdot. Tahtoisin repiä hajalle koko avioehdon.
Tämä on perin kurjaa ja puolinaista!
Silmien hehku palasi jälleen ja Saima kääntyi äkkiä Olliin, kietoi käsivartensa hänen kaulaansa ja painautui lähelle.
— Kuule, Olli, ota kaikki ja ota minut kokonaan; en kestä tätä puolinaista, tätä tinkimistä. Minä tahdon sinut kokonaan ja annan itseni kokonaan. Täällä en nuku öisin, en saa rauhaa päivällä, maa polttaa jalkojeni alla. Tahdon pois täältä! Herran nimessä, seuraa minua, ennenkuin se on myöhäistä! Rukoilen sinua, vaadin — —