— Minä kirjoitan Paavolle, että hän kerrankin tulee kotiin hoitamaan muijaansa. —
— Koska ei muija osaa hoitaa itseään, vai miten? Etkö jo kylliksi ole haukkunut minua lampaaksi ja naudaksi. Kirjoita Paavolle, kirjoita! Mutta sen sinulle sanon: et sinä sillä Akua saa, et, et! — Liina oli suunniltaan. Annin uhkaus herätti hänessä rajun katkeruuden.
— Kas, kuinka oletkin varma. Ehkä sinä oletkin jo Akun rak — —
— Mene ulos minun huoneestani! — huusi Liina vihasta liekehtivin silmin.
— Menen, en ikinä tahdo olla sinun likaisen pelisi todistajana. Naimisiin osasit mennä, eikä sekään sinulle riittänyt, tarvitset vielä sivumiehiä! —
— Vaiti! — huusi Liina särkyneellä äänellä, lyöden Annia vasten suuta.
Anni, ollen voimakkaampi ja tanakka, tarttui toisella kädellään Liinan ranteisiin ja toisella hän repäsi alas hänen raskaan nutturansa ja löi tukasta kiinni pitäen kilpailijaansa kasvoihin.
— Paavo saa tietää, kyllä minä teidät! Tulkoonhan Aku — — —
Ovi lensi auki. Aku seisoi kuin kivettynyt Annin edessä otsasuonet sinisinä.
— Sinä, sinä…! — änkytti Aku. Hän oli tukehtumaisillaan, jaksoi tuskin pidättää kätensä koskettamasta naiseen.