— Saanko minä selittää hyväkseni teidän mielialanne?
— Miten itse tahdotte.
— Minä tahdon hyvin paljon! — kuiskasi Laine. — Olkaa hyvä, — vastasi Katri taaskin luoden häneen leimuavan katseen tarjotessaan leipää.
Kahvi tarjottiin salissa, ja vieraat sijoittuivat mukaviin nojatuoleihin laimeasti keskustellen. Syy oli Laineen, joka istui äänetönnä tupakoiden huolimatta salata ihailevia katseitaan Katrin hääriessä emäntänä.
Katri järjesti kahvipöydän ja koristi huoneen ruusuillansa. Hän oli nyt erinomaisen hilpeä, punottavana ja kirkastuneena.
— Laineen katseet ovat sähköttäneet pikku Katrin, — kuiskasi laulaja.
— Älä rupata, miehellä on vakavat aikomukset.
— Purrr, — pörähti näyttelijä. — Siitä ei tulisi monen päivän liittoa — despootti!
— Ole hiljaa, vanhapoika!
— Katrista ei tule karitsaa!