— Katri rouva on hyvin sairas. Tukkukauppias Laine kävi täällä häntä tapaamassa. Minä luulen, että Katri säikähti, — selitti rouva. — Jos olisin aavistanut, että hän oli näin heikko, en tietenkään olisi päästänyt herra Lainetta tänne.
Alpre oli polvillaan vuoteen ääressä silitellen rauhoittavasti sairaan päätä.
Lääkäri totesi kuumeen voimatta ainakaan heti määritellä, mistä se johtui. Äärimmäinen varovaisuus oli välttämätön.
Seurasi tuskallisia viikkoja, joiden kuluessa Katri oli vuoroin parempi, vuoroin heikompi.
Hän itse sanoi olevansa aivan terve, ei mitään tuskia.
— Olen väsynyt, hiukan väsynyt. Täällä Harjussa on niin suloista levätä, — sanoi hän hymyillen ja heikosti painaen Alpren kättä, kun oli lopulta uskallettu viedä hänet kotiin.
18.
Taavi Arvo ja Tuomas Salmela asuivat kesää Harjussa ja olivat päivittäin Alpren ja Katrin vieraina. Katri oli niin tahtonut.
— Tehän kuulutte kaikki minulle, — sanoi hän hymyillen.
Juonalan soittaja asui yhä peräkamarissa Kaivolassa, ja avatusta akkunasta kuului hänen viulunsa ääni yli kylän ja tuuditteli lepoon Katrin sairasta sydäntä.