— On se märkä, — sanoi Kaivola.
— Lienee sittenkin parasta, että menen hakemaan hevosen ja reen.
Kärryillä ei tänne hiivatin soppeen pääse.
— Ei ole vahinko suuri, vaikka kuolenkin, — sanoi Kaivola.
— Tänne ette saa kuolla.
— En, jaksan kyllä huomiseen, jos saan aamulla heti apua, — sanoi sairas.
— Herätän Katrin, olkaa hiljaa paikallanne, — sanoi maisteri.
— Tottelen, — vastasi sairas alistuvasti.
Maisteri Harju herätti Katrin valvomaan, otti lyhdyn ja läksi taipaleelle.
Katri läheni liikkumatonta miestä ja katsoi suuriin punertaviin silmiin, joihin kuu loi kaameaa valoaan. Tyttö hytkähti kuin olisi tuntenut kipua.
— Onko vaarallista? — kuiskasi hän pelon vallassa.