— Virva kulta, nyt et sinä ole sivistynyt, sanoi Airi.
— En, minä olen hirmuinen! huudahti Virva.
— Virva on ihan oikeassa, sanoi Allas.
— Sinä nyt puolustat Virvaa, vaikka hän sanoisi sinua vanhaksi peruukiksi.
— Olisi hyvin hauskaa olla vanha peruukki, jos nyt olisimme vanhoja ja onnellisesti eläneet yhdessä koko elämämme, sanoi Allas hartaasti katsellen Virvaa.
— Kiitoksia paljon, tuiskahti Airi. — Sinulla näyttää olevan erinomaiset taipumukset peruukiksi. Onnea matkalle, mutta älä vasta toivo minua seuraksesi. Virva ei myöskään näytä olevan erittäin halukas.
— Sinähän oikein kipinöit, muistutti Virva.
— Minua niin pistättää tuo Akselin saamattomuus!
— Sovitaan pois vihat. Virva, oletko sinä loukkaantunut?
— Minäkö, en, minä en ole mitään.