— Vai hulluttelen minä! Latviikissahan ne hulluttelee. Sellaisen piirongin kun minä laitan Miinalle kapioksi, niin kyllä kelpaa tulla miniäksein!
— Tolperi siinä humalassa höpertelee hulluja.
— Olenhan minä humalassa, humalassahan minä olen, kun taas tuli juhlan kunniaksi hiukan otettua, vaikka se meirän rovasti kovasti siitä varottaa.
— Sais vielä enemmänkin varottaa, terotti Liena.
— Älä sinä Liena vaan sille kantele. Kun se sitten tulee lukusille, niin se suuttuu ja haukkuu eikä enää kellojakaan soita, kun minä kuolen!
Tolperilla oli vedet silmissä.
— Mitäs minä… Tolperi menee nyt vaan kauniisti kotiin ja panee maata.
— Menenhän minä, mutta älä sinä vaan kantele, sitten en tee sinulle ruumiskirstua, kun sinä kuolet! Tolperi pyyhki silmiään ja meni.
— Mitähän sillä äijällä mahtoi olla mielessä? kysyi Miina.
— Häi, mitä lie Seppä-Kallen juonia, häijyyttään keksii!