— Taitavat olla ruosteessa.
— Löysin metsästä mainioita puita, sanoo Lanni.
— Kaadoitte minun koivuni uimarannasta. Isä ja äiti katsoivat minuun.
— Se oli komea ja kaunis puu. Sen latvasta saa hyvän juhannuskoivun.
— Kyllä kai.
Isän leuka tutisee.
— Tuodaan se tänne tupaan, ehdottaa Lanni.
— Ei, Lanni, pystytä se tuonne pihaan. Se viihtyy siellä paremmin.
— Voitko sinä pahoin? kysyy Lanni äkkiä.
— On hiukan paha mieli koivustani.