— Niin, se pyrkimys on aina ollut minun ruoskani. Silloin uskoin varmasti voivani unohtaa ja tartuin rohkeasti potilaani neuvoon upottaa itseni työn paljouteen. Kun hän oli parantunut, kuljimme yhdessä slummisisarina.
— Unohditko?
— En!
— Entä Eeli, onko hän kirjottanut?
— Hän kirjotti minulle ja ilmotti eronneensa virastaan ja siirtyneensä kauppa-alalle, pyysi saada tavata minua. Minä vastasin siihen tunnustaen olleeni lapsellinen ja lupasin myöntyä hänen pyyntöönsä, jos hän selittäisi syyn kummalliseen käytökseensä.
— Noo?
— Hän kirjotti pitkän kirjeen ilman selityksiä.
— Ettekä sen jälkeen ole kuulleet toisistanne?
— Hän teki vararikon. Ja senhän vuoksi. En tiedä oikeastaan, minkä vuoksi emme ole tavanneet toisiamme. Ehkei Eeli ole voinut pyytää, on pitänyt maksaa velkoja, taistella toimeentulosta. Sehän juuri tekee eroni nyt niin vaikeaksi. Mitä minä teen?
— Te vieraannutte kokonaan.